Anoppilan aarteita

Kyllä tämä syksy on kiireistä aikaa! Juoksen kiireisen työpäivän jälkeen lasten kaiken maailman harrastusten pariin, koulujen vanhempainiltoihin ja lisäksi hoidan tämän huushollin, jos vielä iltasella jaksan. Uni tulee sekunneissa, kun pään kallistaa tyynyyn. Päivän paras hetki onkin muuten monesti se makoileminen sängyssä unen rajamailla. Käsitöille ei tahdo aikaa jäädä. Puro-villatakki odottaa hengarissa nappejaan samoin Annis-huivi päättelyä. Pienestä on kiinni. :)

Keväällä appiukkoni nukkui ikiuneen ja olemmekin nyt jäämistöä joutuneet penkomaan. Mieheni löysi vintiltä kaksi tällaista upeaa aarretta, joista toinen pääsi heti sisälle.

 Soveltuisikohan tämä lankojen säilytykseen? Vielä tyhjänä tuossa nököttää ja odottelee käyttöä.

Toinen arkku on menossa sitten mökille. Siitä ei ole kuvia. :)

Huomenna olisi useampi tunti aikaa tehdä niitä käsitöitä, kun istuksii keskussairaalassa tuntitolkulla. Mutta en osaakaan päättää mitä otan mukaani... liian monta työtä kesken??