keskiviikko 24. lokakuuta 2012

"Pidetäänkö teillä mattoja lattiassa?"

----"Meillä ne pysyy pitämättäkin!"
"Käykö teillä kello?"----"Käske käydä meilläkin."

Muistatteko vielä lapsuudestanne näitä näsäviisasteluja? Nyt olen jo "siinä iässä", että opetan näitä lapsilleni, kohta varmaan jo lastenlapsillekin. Vai liekkö se sitten jo jonkun muun tehtävä...

Ja koska meillä ainakin on tapana pitää mattoja lattiassa niin olenkin nyt tehnyt pari mattoa, tosin en itselleni vaan nämä ovat ne ensimmäiset joululahjat, jotka on valmistuneet tai hankittu.


Juhannusruusu-matto on jo toinen tekemäni. Tähän meni ontelokudetta 2,8kg ja halkaisija matolla 120cm, koukku nro 8. Ensimmäinen tekemäni Juhannusruusu on kovasti paljon pienempi johtuen kuteen paksuudesta. Nyt tilaamani oli hurjan paljon paksumpaa kuin viimevuotinen (ei ollenkaan huono asia tosin). Ohje ja monta muutakin maton ohjetta löytyy täältä.


Toisena tein kylpyhuoneen maton äidin toiveesta. Käytin Juhannusruusu-matoista jäljelle jääneitä kuteiden loppuja ja käytin ne kyllä niin viimeiseen metriin asti, ettei mennyt mitään hukkaan. Varsinainen jämätyö siis. Ohjetta tähän ei ole, käytetty pelkästään kiinteitä silmukoita, pylväitä ja ketjusilmukoita. Koukku 8. Maton koko 70x46cm, paino 661g.

Kudetta tilasin tällä kertaa Askartelu- ja käsityökauppa Kirjokkaasta yhteensä 6,6kg. Mahtava palvelu ja kohtuulliset postikulut noinkin painavalle ja isolle paketille.Vastaisuudessakin tilaan kyllä sieltä.

Beige kude on nyt käytetty, harmaasta on tulossa jo taas uusi matto, tällä kertaa ihan eri malli.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Karkkipäivän haasteita

Meidän perheessä on ollut jo useamman vuoden tapana viettää yhteistä karkkipäivää perjantaina. Karkkipäivän vietto koskee niin aikuisia kuin lapsiakin. Tällä on saatu aikuisten iltarapinat kuriin. Tosin joskus lipsuu, mutta ei kerrota sitä lapsille. :)

Nykyisin meillä kuitenkin on melkoinen kuri. Ei niinkään siinä karkin syönnissä vaan karkkipussin avaamisessa. Sitä kun EI SAA REPIÄ auki, kun äiti haluaa pussit ehjinä jatkojalostukseen. Vaan, pussit leikataan nätisti ja siististi auki. Tämä meinaa käydä niin pienten kuin isojenkin hermoille. Tosin näiden tekemieni "karkkipussien" jälkeen on oppi alkanut mennä perille kun kaikki ovat kohta saaneet osansa näistä jatkojalostetuista pusseista. Kuulinpa jopa suunnitelmia siitä, millaisella kuviolla varustetun karkkipussin juniori nro 1 haluaa ensi perjantaina syödä, jotta saa siitä jotain kivaa itselleen. Oman Tupla-pussini esittelinkin jo edellisessä postauksessa.

Puoliso sai itselleen TV Mix -pussukan kameratarvikkeilleen.


Vetoketju vanhasta takista kierrätetty, vuori on mummon vanhoista verhoista.


Juniori nro 2 sai myös toiveidensa (ja karkkimakunsa) mukaisen penaalin.

 
Tähän oli pakko ostaa vetoketju, kun sattui löytymään niin sopivan värinen. Vuorikangas on mummon vanhaa pöytäliinaa.


Ja heti pääsi käyttöön ja kouluun mukaan. Oli kyllä lapsi ihan onnesta soikea.

Odottamassa on Kismet-papereita, Remix-pusseja ja lakritsi Nappi-pusseja sekä jotain muutakin. Niistäkin pitäisi jotain kehitellä. Tämä kyllä vie niin mennessään. :)

tiistai 2. lokakuuta 2012

Makeaa blogin täydeltä

Olen päättänyt olla masentumatta tästä syksystä ja alkavasta kaamoksesta. Niinpä olenkin lähipäivinä tehnyt elämästäni mahdollisimman makeaa. Makeahan tunnetusti saa aikaan hyvänolontunnetta... mikä valitettavan usein näkyy ikävinä möllyköinä keskivartalolla. Mutta siitä viis.



Vein perheeni hetkeksi pois tästä sateesta ja pimeästä, lillumaan jonnekin lämpimään.


Teimme elämästä hetken erittäin makeaa. Jäätelöä kului...


...ja pirtelöä...

Ennen reissua kaivoin esiin ompelukoneen. Ja syntyi jotain makeaa silloinkin.


 Passit ja rahat kulki mukana "karkkipussissa".




Vetoketju on vanhan takin taskusta, vuori mummon perintöpöytäliinasta. (mainittakoon, että raaskin pilkkoa pöytäliinan siksi, että siinä oli tahroja) Ostettu siis tähän ompelukseen vain kristallimuovia (ja karkit).

Näitä on nyt teon alla muutamia lisää. Hieman erimallisia eri tarkoituksiin. Miehelle jotain ja juniorille myös jotain. Odottelevat vielä viimeistelyä ja kuvausta.

Lopuksi jaan teidän kanssanne jotain ihan ylisöpöä! Tätä emme raaskineen maistaa oliko makeaa. Ihailimme vain toisen suloisuutta. <3