keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Hinku punoa, punoa ja punoa...

Kotipäivä sairaan lapsen kanssa tuli keskellä viikkoa enemmän kuin tarpeeseen. Pyjama päällä, sohvalla maaten, netissä surffaten on päivä kulunut jo lähes iltaan. Ja jostain kumman syystä mua ei yhtään harmita vaikka työt seisoo työpaikalla. Edestäni ne toki löydän, mutta tällä hetkellä ei haittaa. Olin vissiin tällaisen luvallisen laiskiaispäivän todellisessa tarpeessa.

Edellisessä postauksessa kerroin penkoneeni tuolla autotallissa. No siitähän seurasi kulkaa vaikka ja mitä! Ne kuvissa olleet rautalankaspiraalit leikkelin sivuleikkureilla renkaiksi.


Ja aloitin vimmatun ketjunpunonnan Oili-ketjun ohjeella. 1mm rautalanka taipuili sinne sun tänne autotallista kähvellettyjen pihtien välissä. Niin koukuttavaa hommaa! Kulutin kaiken tästä talosta löytyvän rautalangan, mutta ei kerrota sitä isännälle. Jonain kauniina päivänä se sille selviää, missä kaikki rautalanka voi olla. :)


Tällaisen pätkän Oili-ketjua siis sain aikaiseksi.

Mutta, eihän se tätä vimmaa mihinkään poistanut, vahvisti vain. Oli lähdettävä ostoksille paikalliseen askartelupuotiin. Mukaan lähti tällä kertaa 1mm vahvuista hopeoitua kuparilankaa ja nappasinpa yhden korulukonkin mukaani, tietämättä mitä edes olen tekemässä seuraavaksi.

Kotiin päästyäni alkoi taas se sama kieputtelu ja leikkurit napsui. Syntyi taas lenkki jos toinenkin. Ja punomisen jälkeen näytti tältä.


Ketju on muinaisketjua 3in3. Tätä tein ihan kuvan perusteella, ilman mitään ohjeita.

Ja tästä kaikesta seurasi se, että olen nyt ilmoittautunut hopeaketjujen tekokurssille ja ostoslista on pitkä. Pitää saada saha, jolla noita lenkkejä sahataan ja tietysti sitä hopeaa. Saha tietysti on ehdoton hankinta kun kysessä on kuitenkin kallis materiaali (eikä sitä millään autotallisahoilla sahata), ja sivuleikkureilla ei saa siistiä jälkeä. Ja tietysti pitää saada lisää lukkoja jne. Ja syksyllä täytyy sitten varmaan ilmoittautua ihan muunlaiselle hopeatyökurssille, jossa voisi sitten opetella muutakin kuin ketjuja. Ketjuthan tarvitsevat seurakseen tietysti riipuksia ja sormuksia. :D Tämä taitaa olla loputon suo.

Että tällainen kevätvimma täällä.  Voi voi voi. Memmu on taas liemessä.

7 kommenttia:

  1. Wautsi. Tuollaiset olisivat hyviä joululahja ideoita, kauniita, itsetehtyjä ja varmasti mukava väkertää.

    Tuohon jotain pieniä riipuksia lisäksi niin vautsi!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi: Kiitos, yllättävän nättihän siitä näin ekaksi tuli, ja vähän ronskinpuoleisilla välineillä. :) Läheltä ei passaa sitten kovin tarkkaan kattoakaan ;) Mutta kokeiluja kannattaa tehdä, ettei sitten ne kalliit hopeat mee hukkaan.

    VastaaPoista
  3. ;) Ihana postaus.
    Hyvä kuvalinkki, taidan hyödyntää omaan käyttööni, kiitos.

    VastaaPoista
  4. Kiitos TeSa! Mukavaa, jos joku näistä mun höpsötyksistä hyötyykin. :)

    VastaaPoista
  5. Minä oon kans tyhjännyt talon kaikista rautalankavarastoista ja ihmetellyt sitten vain Miehelle ja NuorelleMiehelle, että mihin kummaan kaikki on kadonnut juuri kun minä niitä tarvisin.. Onneksi he eivät käy katsomassa missä blogeissa minä säänöllisesti käyn kuikuilemassa muuten kävisi käry :)

    VastaaPoista
  6. Haa, täällähän on muitakin "pikkurikollisia". Kuka muu uskaltaa tunnustaa??

    VastaaPoista
  7. Hei!

    Onnetar suosi sinua Lumoavan Langan blogissa järjestetyssä arvonnassa, ja voitit ilmaislipun ensiviikonlopun Rovaniemen Kädentaitomessuille. Laitatko sähköpostia info@lumoavalanka.fi, niin sovimme lipun toimittamisesta sinulle.

    Onnea vielä voiton johdosta!

    T. Laura Lumoavasta Langasta

    VastaaPoista